Slider


Hyvää huomenta!

Taas se olis perjantai. Kyllä viikko meni nopeaa vauhtia ohi, juurihan sitä viimeksi juhlistin perjantain ja viikonlopun alkamista. No mutta tulee kyllä erittäin tarpeeseen ja tästä viikonlopusta tulee kyllä niin mukava. Pimenevät illat ja pimeät aamut tuovat kyllä väsyneempää oloa, kun valoisa aika lyhenee ja lyhenee. Jotenkin sitä jo kohta kauhulla odottaa talvea, jolloin stä tuntee itsensä niin huonoksi äidiksi viedessä lapsen pimeällä päiväkotiin ja hakiessa neljän aikaan jo pimenevässä illassa pois. Onneksi siihen on tietenkin hetki aikaa, mutta silti kesän valoisiin iltoihin tottuneena, tuntuu pimeys isolta muutokselta. Kylmät ilmat lähestyy ja siihen on aikaisessa vaiheessa jo valmistauduttu. Ensi viikolla siirrytään sunnuntaina jo lokakuun puolelle, joten tervetuloa vaan tumma ja kaunis syksy!

Kerran kylmyys on saapunut jäädäkseen, on sitä tullut kaivettua kaikki mahdolliset, lämpimät ja pehmeät tekstiilit esille, mitä vaan kaapista löytyy. Ensimmäisenä tuli laitettua Lennolin valkoinen turkispeitto makuuhuoneen puolelle esille. Iltaisin tykkään mennä ajoissa sänkyyn esimerkiksi lukemaan tai kirjoittamaan postausta valmiiksi, joten ennen nukkumaanmenoa on mukava hyppää sängylle lämpimän viltin alle villasukat jalassa. Vielä ei ole tarvinnut laittaa lämmityksiä päälle makuuhuoneen puolelle. Tykkään, että makuuhuone pysyy viileänä koko päivän ajan ja haluan mennä nukkuvaan viileään sänkyyn. Ennen nukkumaanmenoa on kumminkin mukava kääriytyä torkkupeiton alle ja paneutua hyvän kirjan syövereihin.








Mukavaa viikonloppua toivottaen,


Juhlan paikka makkarissa - turkista ylle

22. syyskuuta 2017


Hyvää huomenta!

Taas se olis perjantai. Kyllä viikko meni nopeaa vauhtia ohi, juurihan sitä viimeksi juhlistin perjantain ja viikonlopun alkamista. No mutta tulee kyllä erittäin tarpeeseen ja tästä viikonlopusta tulee kyllä niin mukava. Pimenevät illat ja pimeät aamut tuovat kyllä väsyneempää oloa, kun valoisa aika lyhenee ja lyhenee. Jotenkin sitä jo kohta kauhulla odottaa talvea, jolloin stä tuntee itsensä niin huonoksi äidiksi viedessä lapsen pimeällä päiväkotiin ja hakiessa neljän aikaan jo pimenevässä illassa pois. Onneksi siihen on tietenkin hetki aikaa, mutta silti kesän valoisiin iltoihin tottuneena, tuntuu pimeys isolta muutokselta. Kylmät ilmat lähestyy ja siihen on aikaisessa vaiheessa jo valmistauduttu. Ensi viikolla siirrytään sunnuntaina jo lokakuun puolelle, joten tervetuloa vaan tumma ja kaunis syksy!

Kerran kylmyys on saapunut jäädäkseen, on sitä tullut kaivettua kaikki mahdolliset, lämpimät ja pehmeät tekstiilit esille, mitä vaan kaapista löytyy. Ensimmäisenä tuli laitettua Lennolin valkoinen turkispeitto makuuhuoneen puolelle esille. Iltaisin tykkään mennä ajoissa sänkyyn esimerkiksi lukemaan tai kirjoittamaan postausta valmiiksi, joten ennen nukkumaanmenoa on mukava hyppää sängylle lämpimän viltin alle villasukat jalassa. Vielä ei ole tarvinnut laittaa lämmityksiä päälle makuuhuoneen puolelle. Tykkään, että makuuhuone pysyy viileänä koko päivän ajan ja haluan mennä nukkuvaan viileään sänkyyn. Ennen nukkumaanmenoa on kumminkin mukava kääriytyä torkkupeiton alle ja paneutua hyvän kirjan syövereihin.








Mukavaa viikonloppua toivottaen,



Oikein rauhallista ja kaunista huomenta!

Taas on herätty aikaisin aamulla ja matka kohti työpaikkaa alkanut. Tänään aamu oli erittäin raskas pitkästä aikaa ja mielellään sitä olisi vetänyt peiton pään päälle ja jatkanut unia 4.45 aikaan. Kyllä nuo iltavalvomiset kostautuu heti viikonlopun jäljiltä. Olen aikuisena samanlainen kuin lapsena, eli sunnuntai-maanantai välinen yö on aina hyvin levoton ja vähäuninen. Kai sitä jotenkin tietoisesti stressaa alkavaa työviikkoa ja aikaista herätystä, että yö menee sen takia tosi levottomaksi. Olenko ainoa, joka tälläisestä kärsii vai onko teissä samanlaisia oirehtijoita? Tyttömme eivät ole samanlaisia kuin äitinsä, vaan yleensä maanantai ja tiistain välinen yö on heillä levoton, koska ensimmäinen päivä päiväkodissa on aina se jännin viikonlopun jäljiltä.

Levottomista hetkistä on mukava palata rauhallisiin tunnelmiin, jotka kotonamme nuoremman tytön huoneessa vallitsee. Ajattelin tänään tehdä tälläisen esittelypostauksen nuoremman tytön huoneen tuotteista, koska niiden perään kysellään aina tasaisin väliajoin. Huoneen seinät ovat valkoiset ja huoneen taustaseinältä löytyy MRS Mighetton "Oh Clouds"- niminen tapetti. Tapettia myydään vielä ruotsalaisissa sisustuskaupoissa ja verkkokaupoissa. Ainakin itse onnistuin vielä kahdesta lastenhuoneen sisustukseen liittyvästä verkkokaupasta. Kattovalaisin on VITA Eos M-koossa, sängyn löydät Jollyroomin valkoimasta ja leikkiteltta on Alice&Foxin valikoimasta. Iso Miffy-valaisin on hankittu HomeNordilta ja valkoinen yöpöytä on Jyskin mallistoa.







Toivottavasti tämä postaus vastasi kysymyksiinne.

Ei muuta kuin oikein ihanaa keskiviikkoa!


Laajakuvaa tytön huoneesta ja vastauksia

20. syyskuuta 2017


Oikein rauhallista ja kaunista huomenta!

Taas on herätty aikaisin aamulla ja matka kohti työpaikkaa alkanut. Tänään aamu oli erittäin raskas pitkästä aikaa ja mielellään sitä olisi vetänyt peiton pään päälle ja jatkanut unia 4.45 aikaan. Kyllä nuo iltavalvomiset kostautuu heti viikonlopun jäljiltä. Olen aikuisena samanlainen kuin lapsena, eli sunnuntai-maanantai välinen yö on aina hyvin levoton ja vähäuninen. Kai sitä jotenkin tietoisesti stressaa alkavaa työviikkoa ja aikaista herätystä, että yö menee sen takia tosi levottomaksi. Olenko ainoa, joka tälläisestä kärsii vai onko teissä samanlaisia oirehtijoita? Tyttömme eivät ole samanlaisia kuin äitinsä, vaan yleensä maanantai ja tiistain välinen yö on heillä levoton, koska ensimmäinen päivä päiväkodissa on aina se jännin viikonlopun jäljiltä.

Levottomista hetkistä on mukava palata rauhallisiin tunnelmiin, jotka kotonamme nuoremman tytön huoneessa vallitsee. Ajattelin tänään tehdä tälläisen esittelypostauksen nuoremman tytön huoneen tuotteista, koska niiden perään kysellään aina tasaisin väliajoin. Huoneen seinät ovat valkoiset ja huoneen taustaseinältä löytyy MRS Mighetton "Oh Clouds"- niminen tapetti. Tapettia myydään vielä ruotsalaisissa sisustuskaupoissa ja verkkokaupoissa. Ainakin itse onnistuin vielä kahdesta lastenhuoneen sisustukseen liittyvästä verkkokaupasta. Kattovalaisin on VITA Eos M-koossa, sängyn löydät Jollyroomin valkoimasta ja leikkiteltta on Alice&Foxin valikoimasta. Iso Miffy-valaisin on hankittu HomeNordilta ja valkoinen yöpöytä on Jyskin mallistoa.







Toivottavasti tämä postaus vastasi kysymyksiinne.

Ei muuta kuin oikein ihanaa keskiviikkoa!



Ihanaa huomenta maanantai ja höpönassukat!

Ollaanko sitä jo työn touhuissa? Täällä on jo heräilty perinteisesti ennen viittä ja laitettu perusarjen pyörät pyörimään. Aamulla oli kyllä niin kylmä, että sitä joutui ihan itsekin laittamaan jo hattua ja käsinettä ylle. Itselläni on ollut jo hetken etsinnässä täydelliset nahkahanskat, jotka sopisivat syksyn kylmiin aamuihin, mutta vielä ei ole täydelliset yksilöt tulleet vastaan. Haluaisin löytää vaaleat, nahkaiset hanskat, jotka samalla olisi tyylikkäät eli sopisivat business-pukeutumiseen, ja samalla myös olisivat lämpimät ja sopisivat syksyisiin aamuihin lämmittämään. Balmuirin valikoimasta löytyisi todella kauniit, beigen väriset hanskat, joita olen elokuusta asti käynyt ihastelemassa Helsingin liikkeessä. Valikoimasta löytyisi myös vaaleanpunaiset hanskat ja ne olisi kyllä todella söpöt. Ehkä sitä pitää keskiviikkona vielä kerran käydä niitä myymälässä ihailemassa ja toivomassa, että ne olisi niin loppuunmyyty. Jos teiltä löytyy jotkut vakiohanskat, joita suositte syksyn ja kevään aikana niin ilmianna ne! Hattuja ja kaulaliinoja omista kokoelmista löytyy nyt enemmän kuin tarpeeksi, mutta hanskoja minulla on tasan 0 kappaletta.

Samettisista hanskoista ja käsineistä voi hienona aasinsiltana hypätä taas perinteisesti kotitunnelmiin. Lifestylea alkuun ja sisustusta loppuun. Päätin nimittäin kokeilla jotain uutta taas kerran ja asetin Ellokselta hankkimani Celina-tyynynpäällisen harmaan värissä ja Daisy-tyynynpäälliset tumman viinipunaisen värissä sohvallemme ja lopputulos on aikas erilainen ja miellyttävä. Olen oppinut uudella tavalla hyödyntämään syksyn tummia värejä osana oman kodin syksyistä sisustusta ja tähän voi jopa jäädä ihan koukkuun. Näiden sisustustyynyjen samettinen pinta on kyllä todella miellyttävä ja lapset on ottanut ne kyllä niin omakseen. Harvoin ne sohvalta löytyvät, vaan yleensä sohvan vierestä jostain poni- tai Pet Shop-leikin temmellyksestä. Lasten nukkumaan mentyä saan taas hetkeksi laitettua ne paikalleen ja ihasteltua siistiä ja tummansävyistä olohuoneen ilmettä.








Oikein ihanaa ja raikasta viikkoa toivottaen,


Sametin tuntua syksyssä ja tummia värejä suosiessa

18. syyskuuta 2017


Ihanaa huomenta maanantai ja höpönassukat!

Ollaanko sitä jo työn touhuissa? Täällä on jo heräilty perinteisesti ennen viittä ja laitettu perusarjen pyörät pyörimään. Aamulla oli kyllä niin kylmä, että sitä joutui ihan itsekin laittamaan jo hattua ja käsinettä ylle. Itselläni on ollut jo hetken etsinnässä täydelliset nahkahanskat, jotka sopisivat syksyn kylmiin aamuihin, mutta vielä ei ole täydelliset yksilöt tulleet vastaan. Haluaisin löytää vaaleat, nahkaiset hanskat, jotka samalla olisi tyylikkäät eli sopisivat business-pukeutumiseen, ja samalla myös olisivat lämpimät ja sopisivat syksyisiin aamuihin lämmittämään. Balmuirin valikoimasta löytyisi todella kauniit, beigen väriset hanskat, joita olen elokuusta asti käynyt ihastelemassa Helsingin liikkeessä. Valikoimasta löytyisi myös vaaleanpunaiset hanskat ja ne olisi kyllä todella söpöt. Ehkä sitä pitää keskiviikkona vielä kerran käydä niitä myymälässä ihailemassa ja toivomassa, että ne olisi niin loppuunmyyty. Jos teiltä löytyy jotkut vakiohanskat, joita suositte syksyn ja kevään aikana niin ilmianna ne! Hattuja ja kaulaliinoja omista kokoelmista löytyy nyt enemmän kuin tarpeeksi, mutta hanskoja minulla on tasan 0 kappaletta.

Samettisista hanskoista ja käsineistä voi hienona aasinsiltana hypätä taas perinteisesti kotitunnelmiin. Lifestylea alkuun ja sisustusta loppuun. Päätin nimittäin kokeilla jotain uutta taas kerran ja asetin Ellokselta hankkimani Celina-tyynynpäällisen harmaan värissä ja Daisy-tyynynpäälliset tumman viinipunaisen värissä sohvallemme ja lopputulos on aikas erilainen ja miellyttävä. Olen oppinut uudella tavalla hyödyntämään syksyn tummia värejä osana oman kodin syksyistä sisustusta ja tähän voi jopa jäädä ihan koukkuun. Näiden sisustustyynyjen samettinen pinta on kyllä todella miellyttävä ja lapset on ottanut ne kyllä niin omakseen. Harvoin ne sohvalta löytyvät, vaan yleensä sohvan vierestä jostain poni- tai Pet Shop-leikin temmellyksestä. Lasten nukkumaan mentyä saan taas hetkeksi laitettua ne paikalleen ja ihasteltua siistiä ja tummansävyistä olohuoneen ilmettä.








Oikein ihanaa ja raikasta viikkoa toivottaen,



Oikein ihanaa sunnuntaita kaikille!

Ollaanko sitä jo heräilty kauniiseen sunnuntaihin innokkain mielin? Täällä päivä on jo käynnistetty sängystä ylös nousemalla ja aamupalaa valmistamalla. Ihana oli kyllä herätä ja huomata, että saisi vielä yhden päivän ajan rentoutua ja ottaa iisisti. Jostain syystä muistin aamulla herääväni maanantaihin ja työaamuun. Siinä vaiheessa, kun herätyskello ei soinutkaan, tajusin tänään olevan sunnuntai. Miten tätä on nyt alkanut tapahtua sekä loma-aikaan että kesälomalta paluun jälkeen? Voikohan siihen vaikuttaa se pieni elämänmuutos, että herätys on aikaisemmin kuin yleensä ja siitä johtuen yöunet on lyhentyneet lyhentymistään. Mene nyt ja tiedä. Ainakin työkaverit ovat saaneet "nauttia" omasta väsymyksestä. Tiedän nimittäin olevani todella ärsyttävä, kun väsymys painaa. Monet ihmiset kiukkuavat väsyneenä, itse nauran taas hysteerisenä niin, että vedet valuu silmistä ja meikit menevät pitkin poskia. Ja sitten kun se juna ei vaan pysähdy millään vaan hihittely jatkuu pitkin päivää.

Pitäisikö alkaa harrastaa päiväunia ehkä, hih? Tiesittekö, että tutkimusten mukaan pelkästään päiväunien ajatteleminen alentaa verenpainetta? Lisäksi on tutkittu, että päiväunet saattavat ehkäistä sydäntauteja. Itse nukuin melkein joka päivä päiväuneja, kun lapset olivat vielä todella pieniä ja nukkuivat päikkäreitä. Kun tytöt nukkuivat, kerkesi sitä itsekin nukahtaa hetkeksi. Nyt kun tytöt täyttävät 4- ja 5 vuotta, ei päiväunista ole enää tietoakaan. Ihanteellinen tilanne olisi kyllä ottaa pienet päikkärit bussissa töistä takaisin tullessa, mutta kun ei pysty niin ei pysty. En tiedä mikä siinä on niin vaikeaa. Itse olen niin väsynyt töistä kotiin tullessa, mutta unta en autossa saa. Kanssamatkustajista melkein kaikki nukkuvat Helsinki-Lohja-pätkän, mutta minä istun läppäri sylissä. Ehkä sitä pitäisi harjoitella? Laittaa hetkeksi silmät kiinni ja iskeä herätys puhelimeen soimaan esimerkiksi 15 minuutin päähän niin ei tarvitse panikoida heräävänsä vasta Tammisaaressa. Siinä olisikin sitten isossa pulassa. Täytyypä alkaa siis harjottelemaan päiväunien ottamista, muuten tässä energiat loppuu kesken ennen kun talvi koittaa.









Mukavaa ja leppoisaa sunnuntaita toivottaen,


Kun sunnuntai muuttuu maanantaiksi...

17. syyskuuta 2017


Oikein ihanaa sunnuntaita kaikille!

Ollaanko sitä jo heräilty kauniiseen sunnuntaihin innokkain mielin? Täällä päivä on jo käynnistetty sängystä ylös nousemalla ja aamupalaa valmistamalla. Ihana oli kyllä herätä ja huomata, että saisi vielä yhden päivän ajan rentoutua ja ottaa iisisti. Jostain syystä muistin aamulla herääväni maanantaihin ja työaamuun. Siinä vaiheessa, kun herätyskello ei soinutkaan, tajusin tänään olevan sunnuntai. Miten tätä on nyt alkanut tapahtua sekä loma-aikaan että kesälomalta paluun jälkeen? Voikohan siihen vaikuttaa se pieni elämänmuutos, että herätys on aikaisemmin kuin yleensä ja siitä johtuen yöunet on lyhentyneet lyhentymistään. Mene nyt ja tiedä. Ainakin työkaverit ovat saaneet "nauttia" omasta väsymyksestä. Tiedän nimittäin olevani todella ärsyttävä, kun väsymys painaa. Monet ihmiset kiukkuavat väsyneenä, itse nauran taas hysteerisenä niin, että vedet valuu silmistä ja meikit menevät pitkin poskia. Ja sitten kun se juna ei vaan pysähdy millään vaan hihittely jatkuu pitkin päivää.

Pitäisikö alkaa harrastaa päiväunia ehkä, hih? Tiesittekö, että tutkimusten mukaan pelkästään päiväunien ajatteleminen alentaa verenpainetta? Lisäksi on tutkittu, että päiväunet saattavat ehkäistä sydäntauteja. Itse nukuin melkein joka päivä päiväuneja, kun lapset olivat vielä todella pieniä ja nukkuivat päikkäreitä. Kun tytöt nukkuivat, kerkesi sitä itsekin nukahtaa hetkeksi. Nyt kun tytöt täyttävät 4- ja 5 vuotta, ei päiväunista ole enää tietoakaan. Ihanteellinen tilanne olisi kyllä ottaa pienet päikkärit bussissa töistä takaisin tullessa, mutta kun ei pysty niin ei pysty. En tiedä mikä siinä on niin vaikeaa. Itse olen niin väsynyt töistä kotiin tullessa, mutta unta en autossa saa. Kanssamatkustajista melkein kaikki nukkuvat Helsinki-Lohja-pätkän, mutta minä istun läppäri sylissä. Ehkä sitä pitäisi harjoitella? Laittaa hetkeksi silmät kiinni ja iskeä herätys puhelimeen soimaan esimerkiksi 15 minuutin päähän niin ei tarvitse panikoida heräävänsä vasta Tammisaaressa. Siinä olisikin sitten isossa pulassa. Täytyypä alkaa siis harjottelemaan päiväunien ottamista, muuten tässä energiat loppuu kesken ennen kun talvi koittaa.









Mukavaa ja leppoisaa sunnuntaita toivottaen,



Oikein mukavaa huomenta kauniiseen perjantaihin ja alkavaan viikonloppuun!

Tämä viikko on sujunut oikein mukavissa merkeissä ja viikonloppua on kiva käynnistellä pikkuhiljaa. Keskiviikkona oli mukava päivä, kun aamusta tuli vierailtua Helsingin Messukeskuksessa Habitare-messuilla. Oli kyllä todella kiva käydä messuilla kurkkimassa ja samalla tavata teitä ihania ihmisiä ja muita tuttuja pitkästä aikaa. Kaikki palaute mitä teiltä ja yhteistyökumppaneilta saan, oli kyllä sydäntä lämmittävää ja teki päivästä ihan parhaan. Aina välillä sitä itse miettii, että lukeekohan minun blogia oikeastaan kukaan vaikka määrät näyttäisi lisääntyvän. Mutta sitten tulee päiviä, jolloin tapaa lukijoita, joilta palaute on sellaista mikä saa tätä jatkamaan ja jatkamaan päivästä toiseen, kuten esimerkiksi eilen tapahtui Helsingin keskustassa törmätessäni töiden parissa muutamaan lukijaan.

Jossain vaiheessa stoppi blogin kirjoittamiseen tulee varmasti, koska uusia ja ihania blogeja ilmestyy päivä päivältä enemmän ja enemmän ja omaa jää muiden jalkoihin. Aina olen ajatellut, että teen tätä niin kauan, kun se minua kiinnostaa ja aikaa kuvien ottamiseen/muokkaamiseen riittää. Vielä tarmoa ja intoa löytyy tähän hommaan. Blogia olen pitänyt yli kuuden vuoden ajan ja saanut siitä paljon irti. Olen kyllä nauttinut tästä ja mitään en ole pitänyt itsestäänselvyytenä. 

Todella usein minulta kysytään näitä kysymyksiä. Kauankos aion tätä jatkaa? Miten minulla riittää aika tähän? Kauanko yhden postaukseen valmisteluun menee aikaa? Miten "lapsellisilla" äideillä on aikaa kirjoittaa ja kuvata? Miten jaksan pysyä niin positiivisena ja innokkaana sisustusta ja muita aiheita kohtaan? 




Olisiko sitten nyt hyvä aika syksyllä laittaa blogi tauolle ja miettiä jatkoa? Yli kuusi vuotta takana ja eikö se ole aika keskimääräinen aika blogirintamalla? Tämä taipale alkoi päiväkirja-muodossa, muuttui harrastukseksi ja lopulta toiseksi työksi. Kehityskaari on siis huima ja olen jokaisesta hetkestä onnellinen ja tyytyväinen. Palautetta on tullut suuntaan ja toiseen, niinkuin jokainen blogi nyt yleensä saa. Keskustelupalstoilla on keskusteltu blogin eri vaiheista, spekuloitu sitä sun tätä, mutta onneksi ne keskustelut eivät vaikuta varmaan kenenkään bloggaajan elämään ja blogiin ja alkutaipaleen jälkeen en ole niitä edes käynyt enää lukemassa. Blogini on pysynyt yhtä positiivisena ja kirjoittaja innokkaana, kuin mitä se oli blogitaipaleen alussa. Katsotaan siis millaiseksi tämä syksy muodostuu omassa kiireisessä elämässä, sen jälkeen voi tehdä päätöksiä suuntaan jos toiseen. Aina sitä voi tahtia hidastaa, mutta kun oma luonto ei sille anna periksi. Lomaviikkoa en blogissa ole pariin vuoteen viettänyt, joten ehkä olisi joskus aika sille. Katsotaan, katsotaan.


Mukavaa viikonloppua toivottaen,


Blogin jatko ja saatu palaute

15. syyskuuta 2017


Oikein mukavaa huomenta kauniiseen perjantaihin ja alkavaan viikonloppuun!

Tämä viikko on sujunut oikein mukavissa merkeissä ja viikonloppua on kiva käynnistellä pikkuhiljaa. Keskiviikkona oli mukava päivä, kun aamusta tuli vierailtua Helsingin Messukeskuksessa Habitare-messuilla. Oli kyllä todella kiva käydä messuilla kurkkimassa ja samalla tavata teitä ihania ihmisiä ja muita tuttuja pitkästä aikaa. Kaikki palaute mitä teiltä ja yhteistyökumppaneilta saan, oli kyllä sydäntä lämmittävää ja teki päivästä ihan parhaan. Aina välillä sitä itse miettii, että lukeekohan minun blogia oikeastaan kukaan vaikka määrät näyttäisi lisääntyvän. Mutta sitten tulee päiviä, jolloin tapaa lukijoita, joilta palaute on sellaista mikä saa tätä jatkamaan ja jatkamaan päivästä toiseen, kuten esimerkiksi eilen tapahtui Helsingin keskustassa törmätessäni töiden parissa muutamaan lukijaan.

Jossain vaiheessa stoppi blogin kirjoittamiseen tulee varmasti, koska uusia ja ihania blogeja ilmestyy päivä päivältä enemmän ja enemmän ja omaa jää muiden jalkoihin. Aina olen ajatellut, että teen tätä niin kauan, kun se minua kiinnostaa ja aikaa kuvien ottamiseen/muokkaamiseen riittää. Vielä tarmoa ja intoa löytyy tähän hommaan. Blogia olen pitänyt yli kuuden vuoden ajan ja saanut siitä paljon irti. Olen kyllä nauttinut tästä ja mitään en ole pitänyt itsestäänselvyytenä. 

Todella usein minulta kysytään näitä kysymyksiä. Kauankos aion tätä jatkaa? Miten minulla riittää aika tähän? Kauanko yhden postaukseen valmisteluun menee aikaa? Miten "lapsellisilla" äideillä on aikaa kirjoittaa ja kuvata? Miten jaksan pysyä niin positiivisena ja innokkaana sisustusta ja muita aiheita kohtaan? 




Olisiko sitten nyt hyvä aika syksyllä laittaa blogi tauolle ja miettiä jatkoa? Yli kuusi vuotta takana ja eikö se ole aika keskimääräinen aika blogirintamalla? Tämä taipale alkoi päiväkirja-muodossa, muuttui harrastukseksi ja lopulta toiseksi työksi. Kehityskaari on siis huima ja olen jokaisesta hetkestä onnellinen ja tyytyväinen. Palautetta on tullut suuntaan ja toiseen, niinkuin jokainen blogi nyt yleensä saa. Keskustelupalstoilla on keskusteltu blogin eri vaiheista, spekuloitu sitä sun tätä, mutta onneksi ne keskustelut eivät vaikuta varmaan kenenkään bloggaajan elämään ja blogiin ja alkutaipaleen jälkeen en ole niitä edes käynyt enää lukemassa. Blogini on pysynyt yhtä positiivisena ja kirjoittaja innokkaana, kuin mitä se oli blogitaipaleen alussa. Katsotaan siis millaiseksi tämä syksy muodostuu omassa kiireisessä elämässä, sen jälkeen voi tehdä päätöksiä suuntaan jos toiseen. Aina sitä voi tahtia hidastaa, mutta kun oma luonto ei sille anna periksi. Lomaviikkoa en blogissa ole pariin vuoteen viettänyt, joten ehkä olisi joskus aika sille. Katsotaan, katsotaan.


Mukavaa viikonloppua toivottaen,


Latest Instagrams

© Coconut White. Design by Fearne.